Vuoden 2018 parhaat palat

Äkkiseltään mietittynä aikani yhdistyksen palveluksessa tähän mennessä huhtikuusta alkaen on sisältänyt mieleen jääneitä tapahtumia kosolti. On ollut luentoja mielenterveydestä, raha-asioiden hoitamisesta, on kerrottu kehopositiivisuudesta ja siitä, miten selvitään työhaastattelusta täysipäisenä. Henkilökunta on oppinut hätäensiavun taidot ja päässyt tutustumaan uusiin urheilulajeihin tyky-päivänä.

Näissäkin olisi jo tarpeeksi, mutta vielä mitä. Kesäkuussa koottiin muutaman hengen ryhmä Mediapajan suunnitteleman pakohuoneen testiryhmäksi. Laivanvarustajan mysteeri selvisi, eikä samaan suoritukseen moni varsinainen peliryhmä yltänyt. (Olkoonkin niin, että testiryhmä ylitti hieman 60 min peliajan.)

Syksyn myötä järjestettäviksi tulivat ensin Avoimet ovet -tapahtuma marraskuussa ja myöhemmin CityRekry-messut. Molemmissa pääsi tapaamaan ihmisiä, mikä on tämän työn suola, pippuri ja grillimauste. Siinä kai se vuoden kohokohta onkin; ihmisten tapaaminen. Se vain jakautuu pitkin vuotta niin, ettei sitä tajua yksittäisenä tapahtumana, vaan on seikka, joka on tämän yhdistyksen ydinjuttu.

Tämä on aina vaikea valinta, koska tapahtumia, onnistumisia, kohokohtia ja ihmisiä tulee vuoden aikana vastaan niin paljon. Mutta koska yksi piti valita, niin minulle vuoden 2018 kohokohta oli Laivanvarustajan mysteeeri-pakohuonepeli. Yllätys.

Peli rakennettiin tänä vuonna kirjaimellisesti täysin tyhjästä, sillä pelipaikkana toiminut Salmelan yläkerta oli tyhjillään. Se kaikkein suurin urakka, eli suunnittelutyö aloitettiin toukokuussa kun nuorten työpajalta löytyi innokkaita vapaaehtoisia mukaan hommaan Nooran ohjauksessa.

Hyvin nopeasti laivanvarustaja Renforsin mysteeri oli selvä pelinrakennusporukalle. Pienen hetken näytti siltä, ettemme saa peliä kasaan sillä joitakin tarvittuja tavaroita oli vaikea löytää. RST ry:n pakohuonepelithän on tehty hyvin pienellä budjetilla, hienoa tekniikkaa tärkeämpää on hyvä tarina sekä luovuus ja mielikuvitus vihjeiden suhteen. Ja hyvä porukka, se on se kaikkein tärkein juttu.

Testiryhmäksi pääsi tälläkin kertaa RST ry:n ohjaava henkilökunta, joka (pienellä lisäajalla) selvitti mysteerin. Testipeli on myös pelinjohtajille jännittävä, siinähän se vasta selviää toimiiko peli vai ei.

Laivanvarustajan mysteeriä pelattiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Pelaajia riitti, mutta vain pari ryhmää selvitti mysteerin. Niin kuin tarkoitus olikin, peli oli siis kaiken kaikkiaan onnistunut. Ainoaksi miinukseksi voidaan ehkä laskea se, että kukaan pelinjohtajista ei halua enää ikinä kuulla morsekoodia.

Kiitos vielä kerran kaikille vapaaehtoisille ja pelaajille, te teitte Laivanvarustajan mysteerin.

Mikäli satuit kiinnostumaan hommasta tämän lyhyen sepustuksen perusteella, niin uusi tarina on jo valmis. Tarvitaan vaan ihmiset, jotka herättävät sen henkiin. Soita tai tule käymään ja voit kuulua seuraavaan peliporukkaan.

Olen tykännyt hirveästi 2018:sta ainakin tähän asti 😉

Mediapajassa on edelleen sama rento ja tehokas ilmapiiri, koko talon väki on huippua ja töihin tulee iloisena ja motivoittuneena. Lähdin keväällä opiskelemaan oppisopimuksella markkinointiassistentiksi. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää melkein lupavalta tuolle keski-ikäiselle entiselle pitkäaikaistyöttömälle!

Elokuussa yhdistys oli, kuten viime vuonnakin, Sepän talon kummina viikoksi. Järjestettiin ruokapuistoviikko, oli monta tapahtumaa ja toimintaa, talon sisällä oli taidenäyttelyitä. Tapahtuma mainostettiin etukäteen mm. Instagramissa “Aktiivi-ankan” nimisen kumiankan avulla. Saimme erikoisvieraana Vainu-koira, ihmisen kokoinen pehmeä ruskea koira, joka seisoo usein kahdella jalalla ja iloitsee kaikkia, vauvasta vaariin. Vainu on vapaaehtoistoiminnan maskotti ja hän etsii jatkuvasti uusia ihmisiä vapaaehtoisten joukkoonsa. Vainu tuo iloa ja hymyä. Hän kokeili puistojoogaa Sepän talon pihalla ja näytti meille, että kaikkien hyvien puolien lisäksi, hän on myös erittäin joustava. Niin kuin vapaaehtoistoiminta yhdistykselläkin.

Kulunut vuosi on ollut yhdistyksen 25 vuotis juhlavuosi ja se on sisältänyt paljon isoja ja pieniä juhlavuoden teemaan liittyviä tapahtumia. On ollut ilo olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa niitä ja erityisen iloinen olen siitä kuinka hyvin niissä onnistuimme.

Keväällä yhdistyksemme vieraaksi saapui mm. Arman Alizad luennoimaan Poselliin. Siitä tapahtumasta jäi mieleeni kummittelemaan Armanin sanat luopumisesta ja luovuttamisesta. Helposti tulee ajateltua vastoinkäymisten kohdalla, että on pakko luovuttaa.., mutta ehkäpä se onkin luopumista. Joskus on vain luovuttava jostakin, jotta tilaa uusille mahdollisuuksille syntyy.

Kaikista vuoden tapahtumista huolimatta mieleenpainuvimpia hetkiä ovat olleet ne pienet arkipäivän tilanteet ja hetket, joissa olen pystynyt jollain tapaa auttamaan, kuuntelemaan tai ohjaamaan asiakkaita eteenpäin saamaan sitä tietoa/apua mitä kukin tarvitsee. Aika usein riittää vain se, että pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Ja ihan parasta työssäni ovat kaikki ihmiset, joita työssäni viikoittain kohtaan. Erityiskiitokset menevät upealle vapaaehtoisjoukolle tänäkin vuonna.  Mahtavaa oli myös saada Marjo ja Ulla-Mari kuluneen vuoden aikana RST ry:n tiimiin mukaan!

Mitä tapahtuikaan vuonna 2018…? Minulle ensimmäinen vuoden kohokohdista oli työllistyminen heti valmistumisen jälkeen. Siitä lähtien on tasaisin välein tapahtunut. On ollut mahtavaa huomata kuinka paljon upeita tapahtumia yhdistyksessä järjestetään. Niistä jokainen on oma kohokohtansa esimerkkeinä mainittakoon mm. Armanin luento sekä avoimet ovet päivän luentosarja. On ilo ja kunnia työskennellä täällä. Joka päivä oppii uusia asioita. Yhdistyksen voimavarana on hyvä työilmapiiri sekä rautainen työporukka, jolla on laaja-alaista osaamista. On ihana tehdä työtä, jossa tapaa uusia ihmisiä, voi olla avuksi ja tehdä hyvää.

Tässä porukassa osataan nauraa ja heittäytyä. Tästä minusta parhaimpana esimerkkinä olivat syksyn Halloween naamiaiset. Oli mahtavaa huomata, kuinka moni työntekijöistä osallistui pukeutumalla. Talossa on pukuja laidasta laitaan, jokaisen oman persoonan mukaan. Naamiot saivat ujoimmatkin osallistumaan ja jokainen paljasti uusia puolia itsestään. Se päivä oli minusta yhteisöllisyyden huipentuma.

RST ry:n 26. toimintavuoteen sisältyi paljon mielenkiintoista ja perinteeksi muodostunutta toimintaa. Erityisesti vuodesta 2018 jäi mieliin sairaanhoitaja-personal trainer Rosa Artilan vetämä Tsemppi-ryhmä, jossa oli Rosan laatimat kunto-ohjelmat ja tsekattiin veriarvoja sekä ruokavaliota. Kehonkoostumuslaitteella mitattaessa huomasi miten pienillä jutuilla esim. ruokavaliossa saa hyviä muutoksia aikaan.

Vuonna 2019 Rosa jatkaa antaen terveysvinkkejä ja ohjaa mm. ravinto-, uni- sekä liikunta-asioissa. Varaahan aikasi palveluohjaaja Eijalta, p. 050 407 5923