Tyky-päivä Jermurannassa

TYKY-päivä Jermurannassa.

On kesäkuun 14 päivä ja kello on n. 10, kun Rauman Seudun Työnhakijoiden henkilökunta sekä kuntoutujat ja työkokeilijat kokoontuvat Jermurantaan.

Hetken istuskeltuaan ja ihmeteltyään ihmiset kerääntyvät yhteen yhteistä valokuvaa varten. Kuvien ottamisen jälkeen kaikki siirrymme Jermurannan lentopallokentälle. Verkkoa ei näy missään, joten emme ilmeisesti pelaa lentopalloa. Sen sijaan kuuntelemme pienen puheen ja sitten alkaa alkulämmittelyjumppa. Musiikki soi ja osa ihmisistä heiluu hieman annettujen ohjeiden mukaan, mutta viisaimmat säästävät voimansa tuleviin kisailuihin. Ilma on tänään painostavan kostea, eikä nyt kannata ottaa liiallisen alkulämmittelyn tuomaa lämpökuormaa mukaansa.

Alkulämmittelyjen jälkeen kisat alkavat ja kisaajat valitsevat sokkona nauhan, jonka väri määrää joukkueesi ja kahlitsee kohtalosi.

Kisat alkavat vedenkannolla.

Joukkueiden selvittyä selviää myös ensimmäinen laji, joka on jonkinlainen vedenkantamiskisa. ”Juoskaa hakemaan vesipullo ja kantakaa se ämpärin luo koskematta käsillä ja kaatakaa vesi ämpäriin edelleen käsillä koskematta,” ohjeistaa yksi ohjaajista kilpailijoita. Suosituksi tyyliksi tulee pullon kantaminen polvien välissä ja käveleminen pingviinityyliin. Kantotyyleinä kokeillaan kaikenlaista muutakin ja vettä roiskuu ympäriinsä. Pieni osa vedestä löytää tiensä myös itse ämpäreihin. Meidän joukkueemme ämpäriin ei kuitenkaan juurikaan vettä tihku, joten jäämme tässä lajissa peränpitäjien joukkoon.

Tandemkävellen eteenpäin.

Toisena lajina on tandemkävely. Tässä lajissa joukkueet kävelevät lankuilla, joihin on kiinnitetty lenkit, joiden läpi kisaajat pujottavat jalkansa, kävelläkseen yhtä tahtia eteenpäin. Kukin joukkue vuorollaan kävelee saman matkan ja ajat mitataan. Nopein joukkue voittaa. Tällainen synkronoitu kävely tuntuu tuottavan kisaajille suuria haasteita. Aika monet ovat kaatua turvalleen, useaankin otteeseen. Lisäksi sukset menevät takaa ristiin monilla joukkueilla. Meidän joukkueemme lähtee kisaan viimeisenä, mistä on se hyöty, että olemme nähneet muiden sähläilyt ja olemme toivottavasti myös oppineet siitä jotain. Minä toimin joukkueemme perämiehenä ja pidän huolen siitä, ettei sukset mene takaa ristiin, tämä on oikeastaan aika helppoa. Lisäksi me emme kaadu tai pysähdy nauramaan ja kävelemme vain tasaisen ripeään tahtiin synkronoidusti eteenpäin, joten voitamme tämän kisan ylivoimaisesti. Hienoa. Kenties olemme sittenkin vielä voittotaistelussa mukana.

Hyvää ruokaa on runsaasti tarjolla.

Seuraavaksi on tauon paikka ja tarjolla on runsaasti ruokaa. On Eclaireja, eli ranskalaisia tuulihattuja sekä makkaraa ja muurinpohjalettuja lakkahillolla. Eclairit ovat hyviä, mutta omaksi suosikikseni nousevat muurinpohjaletut, jopa siinä määrin, etten ehdi tai jaksa syödä makkaraa ollenkaan, kun kisat jo jatkuvatkin.

Frisbeegolfilla jatketaan.

Laji vaikuttaa yksinkertaiselta, heitä vaan frisbee pömpeliin, ja se myös on sitä. Joukkueemme selvittää radan kymmenellä heitolla. Tässä vaiheessa kaikki tiimit kiertävät tehtäväpisteitä omaan tahtiinsa, joten en tiedä muiden tuloksia, enkä vaivaudu kyselemään. 10 heittoa vaikuttaa kuitenkin ihan hyvältä tulokselta. Luulen, että pärjäsimme tässäkin lajissa varsin hyvin.

Sitten jäljellä ovat enää tietokilpailu ja tikanheitto.

Meidän joukkueellemme nämä viimeiset lajit tuntuvat asettavan varsin suuria haasteita. Tietokilpailu kysymykset ovat parhaimmillaankin todella outoja ja osa ihan mahdottomia tietää, eikä kukaan meistä ollut edes lukenut henkilöstötiedotetta, jossa kysymykset olisivat olleet etukäteen luettavissa. Lisäksi meidän heittämät tikatkaan eivät tunnu löytävän tietään tikkataulun keskipisteeseen (paitsi yksi napakymppi, jonka sain jollain ihme tuurilla heitettyä). Nyt alkaa tuntua siltä, että kisojen kokonaisvoitto taitaa livetä joukkueemme ulottumattomiin. Näiden heikohkojen suoritusten jälkeen on selvästikin aika mennä syömään lisää muurinpohjalettuja, lisäksi syön hieman kalakeittoa, joka sekin on kohtalaisen hyvää. Nyt olen todella täynnä ja juon lopuksi kolme mukillista vettä, jota on onneksi myös tarjolla.

Syötyäni menen hetkeksi laiturin nokkaan istuskelemaan. Tuuliviiri laiturin nokassa seisoo yhä täysin liikkumattomana, kuten se on seissyt koko harmaan kostean TYKY-päivän ajan. Tukalan kostea ilma ei edelleenkään liiku.

Lopulta julkistetaan tulokset.

Huomaan ihmisten alkavan kerääntyä rantaan tulosten julkistusta kuuntelemaan ja menen itsekin ihmettelemään, että miten jännittävässä kisassa lopulta kävi ja jonkinlaisten loppulöpinöiden jälkeen tulokset julkistetaan. Meidän joukkueemme jäi kolmanneksi 1,5:n pisteen erolla tasapisteisiin päätyneisiin voittajiin, jotka ratkaisivat kisan varsinaisen voiton jännittävällä tietovisa salamakierroksella. Lopulta voittajille jaetaan kangaskassit, joiden sisältä löytyy makkarapaketti ja tuubi sinappia.

Tulosten julkistusten jälkeen ihmiset vielä puuhailevat kuka mitäkin, jotkut syövät vielä lettuja, toiset heittävät tikkaa. Itse juon ainakin vielä hieman vettä. Huomaan, että suuri vesi astia tyhjenee melkein kokonaan pieneen muovimukiini. Muillakin on näemmä ollut jano, mikä ei näin seisovan kosteassa ilmassa ole yllättävää. Onneksi TYKY-päiväkin alkaa olla päätöksessään ja ihmiset alkavat poistua paikalta. Ilmeisesti kaikilla oli voittopuoleisesti hauskaa, painostavan kosteasta säästä huolimatta.

Mikko Laurinen.