fbpx

Ilkka Halavan luento, 2.4.2019

Ilkka Halavan luento 2.4.2019

“Harvoin jaksaa kuunnella niin keskittyneenä alusta loppuun!”

“Tulipa paljon mielenkiintoisia asioita!”

“Toi oli hyvä luento!”

 

Nämä ovat muutama kommenttia, jotka kuulen poistuessani Lokki-salista.

Takana on kahden tunnin luento tulevaisuuden työstä ja maailmasta yleensä. Harvoin olen saanut niin paljon syitä uskoa planeettamme pelastamiseen kuin kuuntelemalla äsken Ilkka Halavan näkemystä tulevaisuudesta. En aio tässä kirjoittaa moniuloitteisista ja kiehtovista suositun puhujan, neuvonantajan ja tulevaisuustutkijan näkemyksistä vaan lähinnä kertoa ajatuksista, jotka syntyivät tästä iltapäivästä.

Kaupunki ihmisiä varten

Jos haluamme hyvällä omatunnolla tarjota lapsillemme mahdollisuuden tulla vanhemmiksi itse, on ryhdyttävä toimeen nyt ja rakentava kestävä malli tuleville sukupolville. Ellemme tee näin, olemme itsekkäitä, sillä olemme nyt jo hyvin tietoisia rakenteellisista tuhlauksista, joita Ilkka mainitsee. Henkilöauton käyttöäni joudun miettimään: onko järkevä omista kallis vehje, jonka käyttöajasta ja ei-käyttöä-jaksoista maksan niin paljon? Tutkimukset kertovat, että 92% ajasta auto on käyttämättä. Meidän kaupungit ovat rakennettuja autoja varten, ei ihmisiä. Onko yllätys, että Douglas Adamsin “Linnunradan käsikirja liftareille” -kirjan avaruusolio saapuessaan planeettaamme luuli Maan vallitsevin laji olevan autoja, kun 25% Helsingin alueesta käytetään parkeerointiin?

Tulevien sukupolvien elämänlaatu riippuu täysin meistä

Tulevaisuuden kaupunki on Ilkan mukaan sen sijaan ihmisiä varten: roboottitaksit korvaavat henkilöautot, sähköpyöriä, sähköpotkupöriä, sedgewayja käytetään ahkerasti, sillä myös liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin painostetaan kunnissa ja työpaikoissa. Tavoite ei ole vain elää pitkään vaan elää mahdollisimman hyvin pitkään: hoiva-, terveysalan sekä liikuntaan ja kehollisuuteen liittyvät ammatit kuuluvat tulevaisuuden ammatteihin.

Meitä tarvitaan edelleen teknologiasta huolimatta

Monet uskovat hyvin vilpittömästi, että robotiikka ja uudet teknologiat vievät työpaikat mutta juuri päinvastoin tapahtuu keskipitkällä ja pitkällä ajanjaksolla, Ilkka korostaa. Esimerkkinä hän kertoo Yhdysvalloista, joista uusiutuvat energiat työllistyvät jo enemmän henkilöitä kuin perinteiset energiat. Koneet, Ilkka selittää, tulevat tekemään likaiset, vaaralliset ja tylsät työt niin, että ihmiselle jää enemmän aikaa olla ihminen ihmisille. Kone tulee korvaamaan ihmistä kaikkialla, jossa se on parempi, luotettavampi, nopeampi kuin ihminen, mutta tekemistä ei silti loppu ihmisille. Terveys- ja liikunta-alan lisäksi opetus- ja valmennusalat tarjoavat työtä tulevaisuuden työmarkkinoilla, mm. opastamalla uusien teknologioiden käyttöön.

Mediapajan ohjaaja Tuire Vanhakartano tulevaisuustutkija Ilkka Halavan kanssa

Olemme Mediapajassa usein miettineet, kuinka erittäin tärkeä on digiopastus monille eikä ainoastaan työnhakijoille ja vähävaraisille. Eläkeläiset jäävät myös helposti muutoksen ulkopuolella, jos lähipiiristä ei löydy auttavaa kättä. Mielestäni Mediapajan tyyppiset toiminnot pitäisi olla runsaasti lisää, missä muodossa (hanke vai palveluyritys?), sitä en osaa sanoa. Kulttuuriala jää ihmisten ala kokonaan: koneista ei löydy luovuutta, niillä ei ole tunteita eikä hajuakaan kauneudesta esimerkiksi, sillä kauneus on jotain eri kuin algoritmi. Vaikka on olemassa sääntöjä taiteessa, kauneus herää myös hetkessä ja sattumasta, jotka ovat molemmat vieraita konsepteja ohjelmoituneille koneille. Kone ei ole spontani, kone ei sopeudu vastaantulevalle, ei pysty lukemaan kehokieltä tai ymmärtämään katseita, siksi työtä riittää tulevaisuudessakin ihmisille.

Täältäkö tulevaisuus näyttää? Hienoa!

Ilkka ehtii parissa tunnissa kertomaan myös mm. tulevien kauppojen muodosta, finanssialan muutoksista sekä uudesta ajankäytöstä työpaikalla. Teknologia mahdollistaa sen, että “työ ei ole enää kiinni paikkaan eikä aikaan”. Ilkka Halava puhuu “jälkiteollisesta artistiyhteiskunnasta” (hän on keksinyt termin), jossa koneet tekevät mekaanisen työn ja ihmiset lisäävät arvoa niin, että kuluttajalle tarjotaan täysrätälöity ratkaisu. Työntekijät tekevät työnsä omien taitojen ja identiteetinsä mukaan, samalla kuin taiteilijat luovat teoksen, koska rakenteelliset tuhlaukset ovat poistettuja ja mekaaniset työt koneille luovutettuja.

Ilkan maalaama tulevaisuus ei tunnu mahdottomalta eikä edes scifikirjan skenariolta, vaan lohduttaa ihmisskeptikko minussa (en ole ihmisvihainen vaan ihmettelen joskus…) ja antaa toivoa lasteni tulevaisuudesta. Nettisivuillaan lukee, että “Ilkka on ollut mukana lukuisissa yksityisen ja julkisen sektorin kehityshankkeissa suomalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa jo yli 25 vuoden ajan. Ilkka Halava on moniosaaja, joka valmentaa organisaatioiden kaikkia henkilöstöryhmiä ja ohjaa kokonaisia työyhteisöjä työn murroksen karikoita ohittaen uuden työn sekä paremman tuottavuuden aikakaudelle.” www.ilkkahalava.fi :lta löytyy videoita ja ilmaisia e-kirjoja, joilla kannattaa tutustua kestävän kehityksen ja työn murroksen ratkaisuihin. Kai sivujen vierailijoihin kuuluu myös poliitikkoja ja päättäjiä?