Vappu, valpuri, työväen juhla?

Oletko koskaan miettinyt, miksi vappua juhlitaan?

Sitä on juhlittu ympäri maailmaa eri nimillä, huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa.  Suomessa tunnetaan vapun aikaan vietetty vanha kevään juhla hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi. Satakunnassa oli tapana soittaa vappuna lehmänkelloja ja huhuilla karjaa ”Vappu tuu, Vappu tuu, latoon tuu, tuu-tuun”.

Vappu on tunnettu myös nimellä valpuri. Vapun päivänä eli valpurina ollaan juhannukseen jatkuvan pikkukesän kynnyksellä. Valpurista juhannukseen on kahdeksan viikkoa, joiden aikana kaikki toukotyöt on perinteisesti tehtävä. Kaikki juhlapyhät ovat ennen liittyneet kiinteästi vuodenaikojen kiertoon ja niihin liittyviin maaseudun töihin.

Lehmä

Mistä sitten tulee nimi vappu tai valpuri? Nimi vappu tulee 700-luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien – myös Suomessa – 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Nykyään päivä ei ole kirkollinen juhlapäivä.

Suomessa vappu on siis vanha juhlapäivä, jonka juhlinta perustuu valpurinpäivään tai muihin perinteisiin. Useimmissa muissa maissa päivä on tullut juhlapäiväksi työväenliikkeen myötä, joka 1800-luvun lopulla valitsi sen kansainväliseksi juhlapäiväkseen.

Työläisten kansainvälinen juhlapäivä sai alkunsa Yhdysvalloissa. Toukokuun 1. päivänä 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Lakkoon liittyvissä mellakoissa tuli valitettavasti myös kuolonuhreja, joiden muistoksi määrättiin 1.5. kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi vuonna 1889. Myös Euroopassa vapun mielenosoitusten taustalla olivat työväenluokan elinolot. Suomessa työläisten vappujuhlien iskulause oli vuosikymmeniä ”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”.

Vanha kuva eduskuntatalon edustalta

Nykyaikainen vappu on leimallisesti kaupunkilainen juhla. Oma merkityksensä vapun myöhempiin tapoihin on sillä, että kaupunkien säätyläistö piti 1800-luvulla vappua ruotsalaisen ja eurooppalaisen esikuvan mukaan kevätjuhlana. Kesäravintolat avautuivat ja pidettiin ulkoilmakonsertteja, porvarisperheissä tarjottiin simaa ja säätyläisvappuun sulautui ylioppilaiden kevätjuhlaperinne.

Ylioppilaiden vapunvieton eräänä lähtökohtana oli eteläisen Ruotsin kansanomainen vappu. Vappuna oli tapana syödä ja juoda runsaasti: sanottiin, että näin saadaan voimia tulevan kesän varalle. Kaupunkien killat ja ammattikunnat pitivät vappua kokous- ja kestipäivänään, ja myös maaseudulla pidettiin kyläkokouksia. Nuoret miehet myös kiersivät talosta toiseen laulamassa kevään tuloa. Kaikki nämä ainekset sopivat hyvin ylioppilaille. He saattoivat viettää vappua osakuntajuhlana, johon kuuluivat puheet, juhlajuomat ja laulutervehdykset. Ulkoilmajuhlia pidettiin käytännön syistä myöhemmin toukokuussa, jolloin oli kukanpäivä. 1800-luvun lopulla ylioppilaiden kevätjuhlan pitoajaksi vakiintui toukokuun ensimmäinen päivä.

Patsaan lakitus

Tänä päivänä vappuun kuuluvat olennaisena osana patsaiden lakitukset, sima, munkit, tippaleivät, ilmapallot, serpentiini, nakit ja perunasalaatti. Vappuna vallitsee myös karnevaalitunnelma ja useilla paikkakunnilla on omia, perinteisiä paraateja tai kulkueita. Vappuna käydään lounaalla, piknikillä tai avataan grillauskausi sekä järjestetään naamiaisia. Niin kuin kaikkina juhlapäivinä, myös vappuna jokaisella on ne omat perinteensä.

Yksi asia on kuitenkin varma ja muuttumaton. Se on epävakaa sää, ikinä ei voi tietää millainen ilma sattuu vappuna osumaan kohdalle.

Kuvituskuva, ilmapalloja




RAUMAN SEUDUN TYÖNHAKIJAT RY TOIVOTTAA KAIKILLE HYVÄÄ VAPPUA!

Lähteet: Wikipedia ja kirjoittajan oma vuosien saatossa eri lähteistä hankittu perinnetietämys

wpChatIcon